Suhdannekuva

Talouden korjaavat toimenpiteet ovat pahasti myöhässä

Kahden vuoden koronapandemian akuutein vaihe on takana ja sulkutilan aiheuttama patoutunut kysyntä purkaantuu. Sota Ukrainassa pitkittyy ja vaikeutuu. Ilmastokriisi pahenee. Tuloksena pommitukset ja tuho, rajumyrskyt ja helleaallot, pula ruuasta ja tavarasta, rahan arvon nopea heikkeneminen, elintapamuutosten välttämättömyys, elintason vääjäämätön lasku ja ennen kaikkea epävarmuus ja huoli tulevasta. Tapahtumia analysoivat ovat aliarvioineet vaikutukset ja muutosten välttämättömän nopeuden ja taloudesta vastaavat ovat korjaavissa toimenpiteissään pahasti myöhässä.

Perusta inflaatiolle ja velkaantumiselle on toki luotu jo kauan ennen pandemiaa ja sotaa. Talouden pitkäaikainen elvyttäminen rahaa painamalla ja sosiaaliset uudistukset velkarahalla eivät ole mitenkään aikaa kestäviä. Kun poliittista uskallusta puuttua vääjäämättömään kehitykseen ei ole ollut, odottamattomat ja historiallisesti poikkeukselliset tapahtumat muovaavat nyt tulevaa päättäjien puolesta. Yli kymmenen vuoden kestänyt taloustieteessä vaikutuksiltaan tuntematon rahan tarjoaminen, nollakorko ja näiden seurauksena hurja julkinen ja yksityinen velkaantuminen on pakko pysäyttää, mutta ilmaisen rahan kierteestä ulospääsyä ei ole helppoa hallita. Talouden ohjaajista on tullut matkustajia.

Keskuspankkien nostamat korot, luototuksen kiristäminen ja tulevaisuuden näkymien epävarmuus tukahduttavat ennen pitkää inflaation. Velallisille koronnosto ja rahahanojen sulkeutuminen voi kuitenkin olla tuhoisaa. Odotettavissa on, että ilman aivan uudenlaista talouspoliittista ajattelua inflaation torjunta vie tuotannon lamaan ja velkaantuneet pulaan. Pitemmällä tähtäimellä talouselämä voi tervehtyä ja työn ja säästämisen arvot palautua ja talouden pito tasapainottua. Ukrainan sodan jälkeen alkaa valtaisa jälleenrakennus ja ilmastokriisi johtaa uudenlaisen toiminnan ja tuotannon syntymiseen.

Talonrakentamisen määrä

Trendinä viime vuodesta tuotannon määrän aleneminen

Koronapandemian aikana rakennusalalla on vallinnut yllättävän vahva korkeasuhdanne. Trendinä on ollut jo viime vuodesta kuitenkin tuotannon määrän aleneminen. Tätä on jo jonkin aikaa indikoinut myönnettyjen rakennuslupien määrä, joka on vähentynyt tammi-maaliskuussa edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna koko rakentamisen osalta 20 % ja asuinrakentamisen 25 %. Kevään aikana trendi on jatkunut ja lupien määrä on kuutioilla mitattuna edelleen vähentynyt 10 %.

Uhkakuvista huolimatta rakennusalalla hankkeita aloitettu paljon
Viime vuonna alkanut panoshintojen lähes hallitsematon nousu, tavaratoimitusten pidentyneet toimitusajat ja sumeat tulevaisuuden näkymät ovat kevään edetessä hillinneet uusien talonrakennushankkeiden käynnistymistä. Rakentamisen pitkistä toteutusajoista johtuen keskeneräiset rakennushankkeet ovat kuitenkin pitäneet rakennusalan täystyöllistettynä ja uhkakuvista huolimatta uusia erityisesti asuinrakennushankkeita on keväällä myös paljon aloitettu.

Tätä kuvaa rakentamisen kiinteähintainen volyymi, joka on tammi-maaliskuussa kasvanut vuositasolla noin 10 %. Edelleen siis rakennetaan selvästi pitkäaikaista keskiarvoa enemmän. Tilastokeskuksen mukaan rakentamisen työpäiväkorjattu liikevaihto kasvoi 2022 maaliskuussa 13,8 % vuodentakaiseen verrattuna ja 8,3 % kun hintojen muutosten vaikutus on poistettu. Uusien talonrakennushankkeiden aloitukset ovat jo hieman vähentyneet edellisvuodesta.

Markkinatunnelma on odottava rakennusalalla
Kesän alkaessa rakennusalan suhdannekuva on kuitenkin muuttunut.  Vaikka edelleen rakennetaan paljon, rakentamisen odotukset ovat kääntyneet laskuun. Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan tilauskanta supistui toukokuussa selvästi edelliskuukaudesta ja on nyt jo paljon alle tavanomaisen tason. Myös rakentamisen tehtävissä toimivan henkilöstön määrän arvioidaan laskevan tulevien kuukausien aikana. Toukokuussa luottamus­indikaattori romahti huhtikuuhun verrattuna ja on painunut selvästi pitkänajan keskiarvon alapuolelle. Indikaattorin pisteluku oli vielä loppusyksyllä +13 ja huhtikuussakin -4, kun se toukokuussa oli pudonnut -15 pisteeseen pitkän ajan keskiarvon ollessa -6.

Uusien perustajaurakkamuotoisten asuintalojen käyn­­nis­tyksiin on tullut huomattavaa varovaisuutta ja markkinatunnelma on odottava. Suurta epävarmuutta tuovat valmiiden asuntojen markkinahintakehitys sekä rakentamisen panoshintojen tulevaisuuden muutokset.

Rakennushankkeiden käynnistymistä jarruttavat myös aika yhtäkkisesti tapahtunut rahan kallistuminen, lainaehtojen kiristy­minen ja rahoitusmahdolli­suuksien kaventuminen. Kokonaishintainen urakointi on törmännyt huomattavan korkeisiin urakkatarjoushintoihin ja tarjouksiin usein sisällytettyihin maailmanmarkkinoiden kehittymiseen sidottuihin ehtoihin.

Ilmastokriisin tuoma teollinen murros tuo uusia investointimahdollisuuksia
Liike- ja toimisto- ja kaupan alan rakentamisen odotetaan vähenevän kysynnän hiipuessa. Ilmastokriisin tuoma teollinen murros oletettavasti taas tuo uusia huomattaviakin investointeja. Perinteisessä teollisuudessa tuotannon muuttaminen hiilineutraaliksi edellyttää paitsi innovaatioita myös tulevaisuuden investointeja. Korjausrakentaminen olisi jatkanut kasvuaan ilman inflaation nopeaa nousua ja talouden näkymien heikkenemistä. Nytkin korjataan paljon, mutta suuria ja vaativia korjauksia saatetaan siirtää selkeämpien näkymien aikaan.

Rakentamiselle sinänsä on kysyntää. Rakennukset pitää korjata toiminnallisesti koronan mukanaan tuomia työskentelytapoja ja ilmastotavoitteiden vaatimuksia vastaaviksi. On paljon vanhaa rakennuskantaa, jota on järkevä korvata uudistuotannolla. Kaupunkirakennetta pitää ja kannattaa tiivistää kaavoituksen keinoin. Asuntopula ei ole minnekään hävinnyt. Muuttoliike tuo edelleen paineita asumisen järjestämiseen. Euroopan keskuksiin verrattuna pääkaupungin ja kehittyvien paikkakuntien hyvillä paikoilla toimitilavuokrien ja asumisen hintataso on edelleen maltillinen, mikä tuo houkuttelevuutta sijoittaa.

Infrarakentamisen tarve on edelleen suuri. Tiestön ja rataverkon korjausvelka kasvaa. Kaupungistuminen tuo uusia vaatimuksia liikenteelle. Ilmastokriisi muuttaa liikkumisen rakenteen. Asennemuutos liikkumista kohtaan tuo joukkoliikenteelle ja kevyen liikenteen ratkaisuille uusia vaatimuksia, uudenlaista ajattelua ja investointeja. Toki koronapandemia on myös osoittanut, että on paljon työtä, jonka tekemiseksi ei enää tarvitse liikkua entiseen tapaan.

Talonrakentamisen tarjoushinnat

Hinnan nousu jatkunut koko kevään ja toimitusajat pidentyneet

Materiaalien hinnannousu on jatkunut koko kevään. Kaikki keskeiset rakennustarvikkeet kuten puu, betoni, teräs ja tiilituotteet ovat hurjasti kallistuneet. Vielä alkuvuonna toiveena oli, että materiaalihinnoissa olisi pandemian jälkeisen ajan kysyntäinflaatiota, mutta päinvastoin nyt poikkeuksellisen suuri inflaatio on levinnyt laajalti talouteen. Materiaalien ja esivalmisteiden toimitusajat ovat pidentyneet huomattavasti. Tavaratoimittajia on vaikea saada sitoutumaan sen enempää hintaan kuin toimitusaikaankaan. Elinkeinoelämän Keskusliiton mukaan rakennusalan suurin tuotannon kasvueste on lisäksi yhä ammattitaitoisen työvoiman saatavuus.

Epävarmuus varjostaa tarjoustoimintaa
Tarjoustoimintaan materiaalien hinnannousu ja tuotteiden saatavuusongelmat ovat luoneet syvän epävarmuuden ja haluttomuuden sitoutua kiinteällä hinnalla vähänkin pitkäkestoisempaan urakkasuoritukseen. Rakennusalalle tilanne on hyvin pulmallinen. Omaperusteisessa rakentamisessa urakoitsijat siirtävät rakentamisen aloittamista ja urakkamuotoisessa rakentamisessa urakkatarjouksiin on lisättävä riskilisää ja laitettava ehtoja.

Käynnissä olevissa tai juuri aloitetuissa rakennushankkeissa rakentamisen hinnan ja aikataulun hallinta on muodostunut vaikeaksi. Uhkana on heikkenevä katetaso ja jopa tappiollinen toiminta. Tämä taas täytyy siirtää uusien hankkeiden tarjouksiin tai omaperusteisen tuotannon myyntihintoihin. Ensimmäisiin siirtäminen saattaa jäädyttää hankkeen ja jälkimmäisiin siirtäminen ei luultavimmin ole mahdollista korkojen nousun alentaessa markkinahintoja.

Uhkana on myös tilaajien ja urakoitsijoiden väliset hintaa ja aikataulua koskevat sopimusriidat, joissa ratkaistavana on kysymys siitä, milloin alihankintahintojen nousu ja tavaratoimitusten viivästyminen johtuu sopimuksen osapuolista riippumattomista odottamattomista ja poikkeuksellisista tapahtumista estäen sovittujen velvollisuuksien täyttämisen (Force majeure).

Rakentamisen määrä laskee
Inflaation ollessa vielä materiaali- ja raaka-ainepohjaista, rakentamisen alueelliset erot eivät tästä johtuen kasva. Sen sijaan eroa kasvattaa pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa vallitseva rakentamisen suuresta määrästä johtuva kysyntäinflaatio, joka uusien hankkeiden aloitusten vähentyessä pienenee.

Hintojen nousun perussyynä on alun perin ilmastokriisi ja sen myötä energian kallistuminen. Ukrainan sota on kehitystä voimistanut ja laajentanut. Koronapandemia vähensi kulutusta ja sen akuutin vaiheen loppuminen johti yhtäkkiseen kysyntäpiikkiin ja tavarapulaan.

Kysyntäpiikki tasaantuu aikanaan, mutta energiakriisi ja ehkä myös sota jatkuvat pitkään luoden inflaatiolle kasvualustan ja tulevaisuudelle epävarmuuden. Talouden perusfundamentteihin palaaminen rauhoittaa hintakehityksen, mutta kymmenen vuoden velkaantumisesta johtuen saattaa ajaa kansantaloudet lamaan. Rakentamisen määrä joka tapauksessa alenee ja tasaannuttaa hintatason nousun ja kääntää sen laskuun kysyntäinflaation hiipuessa.

➜ Lehdistötiedote 4.7.2022

HAAHTELA–tarjoushintaindeksi™ on muuttuvapainoinen ja -hintainen rakentamisen tarjoushintaindeksi. Indeksillä kuvataan tarjoushintatason kehittymistä indeksialueilla ja sitä käytetään Haahtela TVD -palvelussa ja TAKU-järjestelmässä uudis-, korjaus- ja nykyhintoja arvioitaessa. Indeksialueita on kuusi alkaen pääkaupunkiseudusta ja päättyen halvan rakentamisen paikkakuntiin. Tarjoushintaindeksin aluekohtaiset pisteluvut julkaistaan vastaamaan kunkin vuoden tammikuuta. Rakennushankkeiden budjetointia varten indeksin kehittyminen ennustetaan vuodeksi eteenpäin. Indeksin kehittymistä ja tulevaisuuden ennustetta päivitetään tarvittaessa vuoden aikana.