HAAHTELA-tarjoushintaindeksi™

HAAHTELA-tarjoushintaindeksi™ on muuttuvapainoinen ja muuttuvahintainen rakentamisen tarjoushintaindeksi. Indeksillä kuvataan tarjoushintatason kehittymistä indeksialueilla ja sitä käytetään TAKU® -järjestelmässä uudis-, korjaus-, ylläpito- ja nykyhintoja arvioitaessa. Indeksialueita on kuusi alkaen pääkaupunkiseudusta ja päättyen halvan rakentamisen paikkakuntiin.

HAAHTELA-tarjoushintaindeksi™ joulukuu 2020

HAAHTELA-tarjoushintaindeksi™ on muuttuvapainoinen ja muuttuvahintainen rakentamisen tarjoushintaindeksi. Indeksillä kuvataan tarjoushintatason kehittymistä indeksialueilla ja sitä käytetään TAKU® -järjestelmässä ja Haahtela TVD® -palvelussa uudis-, korjaus-, ylläpito- ja nykyhintoja arvioitaessa. Indeksialueita on kuusi alkaen pääkaupunkiseudusta ja päättyen halvan rakentamisen paikkakuntiin.

HAAHTELA–tarjoushintaindeksi™ joulukuu 2020

HAAHTELA–tarjoushintaindeksi™ on muuttuvapainoinen ja muuttuvahintainen rakentamisen tarjous¬hintaindeksi. Indeksialueita on kuusi alkaen pääkaupunkiseudusta ja päättyen halvan rakentamisen paikkakuntiin. HAAHTELA–tarjoushintaindeksi™:n aluekohtaiset pisteluvut julkaistaan vastaamaan kunkin vuoden tammikuuta.

Rakennushankkeiden budjetointia varten indeksin kehittyminen ennustetaan vuodeksi eteenpäin. Vuoden aikana indeksin kehittymistä ja tulevaisuuden ennustetta päivitetään tarvittaessa. HAAHTELA-tarjoushintaindeksi™ julkaistaan ladattavissa olevana kokonaisuutena www.haahtela.fi -sivustolla.

Suhdannekuva: Koronakriisin jatkuminen

Kesällä talouselämään virinnyt optimismi on haihtunut syksyn edetessä koronakriisin jatkuessa oletettua pidempään. Väsymys ja turhautuminen poikkeusoloihin on lisääntynyt kaikkialla. Bruttokansantuote on vuoden 2020 aikana alentunut huomattavasti lähes kaikkialla maailmassa.

Toisaalta kriisi on yhdistänyt. Poliittinen tilanne on monilta osin vakautunut. Koronarokotteesta on tullut yhteinen ilon aihe. Keskuspankit elvyttävät ja valtiot velkaantuvat jyrkästi pyrkiessään vähentämään kriisin talousvaikutuksia. Yrityksiä on tuettu ja autettu sopeutumaan. Luottotappioiden pelko on kiristänyt yritysrahoitusta ja rajoittanut yksityistä velkaantumista. Pandemia on muuttanut myös työnteon tapoja. Viestintäteknologia on korostunut ja sosiaalinen kanssakäyminen on siirtynyt verkkoon.

”Negatiivisiksi painuneet korot ja olematon inflaatio yhdessä rahan ylitarjonnan kanssa ovat luoneet talouselämään historiallisesti ennennäkemättömän tilanteen.”

Talous supistuu, mutta negatiivisiksi painuneet korot ja olematon inflaatio yhdessä rahan ylitarjonnan kanssa ovat luoneet talouselämään historiallisesti ennennäkemättömän tilanteen, josta ulospääsyn seurausvaikutuksia ei tunneta. Pörssikurssien jatkuva nousu viittaa rahanarvon heikkenemiseen ja velkojen jonkinlaiseen mitätöintiin.

Talonrakentamisen määrä

Koronakriisi on osoittanut, että monia töitä voi tehdä etänä. Pääkaupunkiseudun ja kasvukeskusten vetovoima on säilynyt, mutta väljemmän asumisen ja luonnon arvostaminen on kääntänyt muuttoliikkeen myös toiseen suuntaan pois näiltä alueilta. Uusia asuntoja ja asumista tukevia palveluita tarvitaan kuitenkin edelleen paljon pääkaupunkiseudulle ja muutamaan kasvukeskukseen.

”Taloja on rakennettu kuluvana vuonna lähes edellisvuoden verran.”

Asuntojen hintojen ja maa-alueiden arvojen nousu on rajoittanut omistamisen kysyntää ja lisännyt vuokra-asumisen suosiota. Korkeat myyntihinnat ja kalliit vuokrat ovat pienentäneet edelleen asuntojen keskikokoa.

Taloja on rakennettu kuluvana vuonna lähes edellisvuoden verran. Uusia talonrakennushankkeita aloitettiin paljon ennen koronakriisin alkua ja niitä rakennetaan vielä ensi vuonnakin. Uudistuotanto on tosin jo vähentynyt mutta korjausrakentaminen kasvaa hieman tänä vuonna.

”Valmistuvien kohteiden myötä rakennusalan liikevaihto ja työllisyys kääntyvät kuitenkin selvään laskuun.”

Kesän jälkeen rakennusalan näkymät tulevalle talvelle ja keväälle ovat kuitenkin synkistyneet. Keskeneräiset talotyömaat ja suuret maa- ja vesirakennushankkeet pitävät tänä vuonna rakennusyritysten liikevaihdon vielä lievässä kasvussa. Rakennustuoteteollisuuden ja rakentamisen tuotantokapasiteetti on ollut lähes koko vuoden hyvin käytössä. Valmistuvien kohteiden myötä rakennusalan liikevaihto ja työllisyys kääntyvät kuitenkin selvään laskuun. Uusien talojen rakentamisen luvat, aloitukset ja kiinteähintainen arvo ovat kaikki selvässä laskussa. Myönnetyt rakennusluvat ovat pudonneet lähes neljänneksen ja talohankkeiden aloitukset noin 10 prosenttia.

Aleneva trendi on ollut näkyvissä jo ennen koronakriisiä ja olisi joka tapauksessa ehkä vähän loivempana jatkunut. Koronakriisillä näyttää olevan kuitenkin rakenteellisia seurausvaikutuksia. Talous ja teollisuus toipuvat nopeasti koronakriisin hellitettyä, mutta työskentelytapojen muutos jäänee osin pysyväksi. Samoin kriisin vaikutus ihmisten arvoihin: muuttoliike voi hidastua ja asumisväljyyden ja luonnonläheisyyden arvostus voi lisääntyä. Vuokra-asumisen osuus kasvanee ja ilmastomuutos palaa jälleen keskiöön. Vanhojen rakennusten korjaamisen arvostus noussee.

”Rakennusalan tulevaan volyymiin ja kehitykseen vaikuttaa miten hyvin suunnanmuutoksiin osataan vastata.”

Rakennusalan tulevaan volyymiin ja kehitykseen vaikuttaa miten hyvin suunnanmuutoksiin osataan vastata. Haasteita on nyt paljon: asumisen ahtaus, toimitilojen sopeuttaminen uusiin työtapoihin, muuttuneiden kaupankäynti- ja palvelumuotojen vaikutus logistiikkaan ja tiloihin, rakennusten pitkäikäisyys ja muunneltavuus, rakentamisen ja käytön hiilijalanjälki, olemassa olevien rakennusten korjausvelan purkautuminen.

Talonrakentamisen tarjoushinnat

Ensi talvena ja keväänä talonrakentamisen väheneminen alentaa hintoja ja lisää kilpailua. Matalasuhdanteelle tyypillisesti alueelliset hintaerot supistuvat. Hintatason muutokset eivät kuitenkaan ole suuria. Uudistuotanto alenee, mutta korjausrakentaminen elpyy hieman. Rakennustuotteiden ylikysyntä palautuu, saatavuus paranee, toimitusajat lyhenevät ja hinnat normalisoituvat kiihkeän rakentamisen vuosista.

”Kysynnän alentuessa ja muuttaessa muotoaan asuntojen myyntihinnat ja toimitilojen vuokrat pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa alenevat.”

Työttömyys lisääntyy ensi talvena riippuen tosin ulkomaisen työvoiman saatavuudesta. Vaikutusta loiventaa se, että ulkomaalaisten tekemä työ korvaantuu ainakin osin kalliimmalla suomalaisella. Talonrakentamisen volyymin supistuessa työt vähenevät ensin suunnittelussa ja maarakentamisessa. Nyt suunnittelua kuormittavat kuitenkin lukuiset kiinteistökehityshankkeet ja maarakentajia taas suuret infrahankkeet.

Kysynnän alentuessa ja muuttaessa muotoaan asuntojen myyntihinnat ja toimitilojen vuokrat pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa alenevat ja näin ero kiinteistö- ja rakennusmarkkinan välillä supistuu.

Tilastolliset ennusmerkit viittaavat rakentamisen alenevan trendin jatkumiseen. On kuitenkin hyvin mahdollista, että poikkeuksellinen pandemia yhdessä pahenevan ilmastomuutoksen kanssa aiheuttaa totuttuihin ajattelutapoihin muutoksen.

”Rakennusalan tulevaan kehitykseen vaikuttaa talouselämän toipumista enemmän paineet muuttaa tila- ja infrastruktuuria vastaamaan muuttuvia tarpeita.”

Koronarokotteen tulo palauttaa talouselämän sykkeen nopeasti. Pandemian mukanaan tuomat muutokset asumiseen ja toimitiloihin vauhdittavat muutosta tilaympäristöihin. Työpaikkojen attraktiivisuutta ja muuntojoustoa kaivataan yhä enemmän. Toimitiloille syntyy uudenlainen sosiaaliseen kohtaamiseen perustuva ulottuvuus. Ilmastomuutoksen huomioon ottaminen pakottaa uudenlaiseen ajatteluun niin julkisissa kuin yksityisissäkin investoinneissa. Rakennusalan tulevaan kehitykseen vaikuttaakin talouselämän toipumista vielä enemmän paineet muuttaa tila- ja infrastruktuuria vastaamaan muuttuvia tarpeita.

”Massiivisen elvytyksen seurauksena sijoitettavaa rahaa on valtavasti. Jos ne osataan suunnata vastaamaan muuttuvia tarpeita, rakentaminen kasvaa vauhdilla.”

Kiinteistökehitys- ja infrahankkeita on tällä hetkellä lukuisia odottamassa käynnistymistä. Massiivisen elvytyksen seurauksena sijoitettavaa rahaa on valtavasti. Jos ne osataan suunnata vastaamaan muuttuvia tarpeita, rakentaminen kasvaa vauhdilla. Trendejä tulevat olemaan muun muassa asumisen ja asuinympäristöjen muutokset, uudenlaiset työympäristöt ja niiden mahdollistama tehokkuus etätyömahdollisuuksineen, julkisten palvelujen tuottaminen vähähiilisissä rakennuksissa ja suomalaista uusiutuvaa luonnonvaraa käyttävä puurakentaminen. Alueelliset erot kasvavat jälleen, mutta työskentelytapojen muuttuessa on myös mahdollista, että rakentaminen levittyy suurempaan osaan maata.