Katajanokan Laituri Arkkitehtuurin Finlandia-palkintoehdokkaana

Helsingin uusin maamerkki Katajanokan Laituri on rohmunnut palkintoja useissa kansainvälisissä ja kansallisissa kilpailuissa. Nyt rakennus on ehdolla Suomen arvostetuimman arkkitehtuuripalkinnon saajaksi, ja on vuoden 2025 Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon ehdokas. Katajanokan Laituri on puurakentamisosaamisen ainutlaatuinen saavutus maailmanlaajuisestikin tarkasteltuna.

Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon tarkoitus on lisätä arvostusta sekä herättää kiinnostusta suomalaista luovaa ja korkealuokkaista arkkitehtuuria kohtaan. Vuonna 2025 Katajanokan Laiturin lisäksi ehdokkaita ovat Finlandia-talon peruskorjaus, Asuinkerrostalo Meander sekä Vuosaaren Biolämpölaitos. Esiraati valitsee vuosittain ehdokkaat, joista palkintotuomari valitsee voittajan. Tänä vuonna valitsijana toimii Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispa Tapio Luoma. Voittaja julkistetaan 6.10.2025.

Haahtelan johtamat rakennushankkeet ovat usein vaativia ja monimutkaisia. Haahtela toimi Katajanokan Laituri -hankkeen päätoteuttajana ja projektinjohtajana. Laituri oli innovatiivisen arkkitehtuurinsa ja uusia rakentamismenetelmiä vaativien prosessien johdosta haastava hanke, jossa suomalainen puurakennusosaaminen pääsi loistamaan kansainvälisestikin tarkastellen poikkeuksellisella tavalla.

Katajanokan Laiturin suunnittelussa arkkitehtitoimisto Anttinen Oiva Arkkitehdit halusi asettaa rohkean esimerkin siitä, mitä puurakentamisessa voidaan saavuttaa vaativassa kaupunkirakentamisessa. Rakennuksen luonnollinen tunnelma ja puuntuntu on vierailijalle käsin kosketeltava. Siitä huolimatta rakennuksen tekniikka on hyvin modernia. Esimerkiksi osittain merenpinnan alapuolelle sijoittuvissa kellarikerroksissa on parkkitilat, joissa automaattinen robotti hoitaa pysäköinnin. Kellarissa sijaitsee myös rakennuksen huoltopiha sekä IV-konehuoneet ja tekniset tilat.

”Katajanokan Laiturin Arkkitehtuurin Finlandia -ehdokkuus on hieno tunnustus kaikille hankkeen osapuolille. Kyseessä oli poikkeuksellisen vaativa hanke, jossa jokainen yksityiskohta haastoi totuttuja rakentamisen tapoja. Laituri osoittaa konkreettisesti, että puulla voidaan toteuttaa teknisesti edistyksellisiä ratkaisuja myös vaativassa kaupunkirakentamisessa. Olemme ylpeitä, että pystyimme mahdollistamaan Laiturin toteutumisen korkealla laatutasolla”, kertoo Haahtelan projektinjohtaja Sami Rämänen.

”Katajanokan Laituri osoittaa konkreettisesti, että puulla voidaan toteuttaa teknisesti edistyksellisiä ratkaisuja vaativassa kaupunkirakentamisessa.”
– Sami Rämänen, Haahtela

Rakennuttajana toimi Työeläkeyhtiö Varma ja päävuokralaisina ovat metsäyhtiö Stora Enson pääkonttori sekä Sokos Hotel. Stora Enson puunjalostusosaamista on käytetty rakennuksen uudenlaisissa ja uniikeissa elementeissä, joita on yhteensä yli 2500 kpl. Hanke on toteutettu Haahtelan projektinjohtomallilla, ja siinä oli noin 60 osaurakkaa.

Puurunko ja mm. vesikatto sisälsivät valtavan määrän kaikille hankkeen osapuolille uudenlaisia yksityiskohtia, joista valtaosa oli tälle hankkeelle laadittuja uniikkeja ratkaisuja. Laituri on kokoluokkaansa nähden poikkeuksellinen hanke, nimittäin maanpäällisen rungon jäykistys on toteutettu kokonaan puulla.

Katajanokan Laiturissa on panostettu sisätilojen muunneltavuuteen ja joustavuuteen pitkälle tulevaisuuteen. Suunnittelua ovat ohjanneet luonnolliset materiaalit: kuusi, saarni ja viitasaarelainen graniitti yhdistyvät pohjoisesta luonnosta inspiroituihin tiloihin. Sisäpihalle on istutettu koivulehto ja kattotasanteelle saaristoniittyjä. Laituri jatkaa Alvar Aallon suunnitteleman Enso-Gutzeitin pääkonttorin ajatusta ulottaa Kauppatorin vaalea rakennusrintama Katajanokalle.

• Suunnittelija: Anttinen ja Oiva Arkkitehdit Selina Anttinen, Vesa Oiva ja pääsuunnittelija Teemu Halme.
• Rakennusaika: 2021-2024
• Hankkeen laajuus: 23 000 bmr²
• Puurunko: 7 600 kuutiota massiivipuuta, pääosin pohjoismaista kuusta. 

Katajanokan Laituri -hankkeen osapuolet

• Rakennuttaja: työeläkeyhtiö Varma
• Pää- ja arkkitehtisuunnittelu: Anttinen Oiva Arkkitehdit
• Pääkäyttäjät: Stora Enso ja Sokotel
• Projektinjohto ja päätoteuttaja: Haahtela
• Rakennesuunnittelu: Sweco Finland
• Tietomallikoordinointi: Byggnadsekonomi / Fimpec
• LVIAS-suunnitttelu: Granlund
• Palotekninen suunnittelu: KK Palokonsultit
• Akustiikkasuunnittelu: Akukon
• Rungon toimitus: Stora Enso

Lue lisää aiheesta

→ Lisätietoa Arkkitehtuurin Finlandia-palkinnosta ja muista ehdokkaista

→ Suomen Arkkitehti liiton (Safa) uutinen aiheesta

→ Palkinnon perusteet ja historia